sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Mittavirheistä välittämättä eteenpäin

Tänä lasereiden aikana ei uskoisi, että mittavirheitä tulee tuon tuosta. Ja vaikka ne eivät maailmaa kaataisikaan, niin erityisesti muurarimme lähettäisin lisäoppiin aiheesta mitä varten piirustukset ovat. Itseni lähettäisin lisäoppiin aiheesta kuinka saan toteuttajan uskomaan, että sillä mitä sanon, on merkitystä.

Jos työn tekijä ei näe jonkun mittasuhteen tai yksityiskohdan merkitystä, häntä on vaikea saada sitä toteuttamaan paremmallakaan auktoriteetilla. Työn edetessä on käynyt välillä niin, että on toteutettu orjallisesti piirustuksia, vaikka on nähty ratkaisujen puolinaisuus. Sitten on sanottu, että mielessä kyllä kävi soittaa ja kysyä, haluatteko tosiaan tämän näin. Joskus työmaalla on ihmetelty, miksi ihmeessä tämä nyt pitää näin tehdä, eikö nyt voisi järkevämmin toimia. Yksityiskohdan valmistuttua on sitten ihailtu, kuinka suunnittelija on tiennyt mitä tekee.

Taj Mahalissa yritin tiukata oppaalta, mistä johtuu, että se on niin ylimaallisen kaunis rakennus. Joku tarjosi kultaista leikkausta vastaukseksi, en uskonut. Jos kerran kultainen leikkaus on kaiken avain, niin luulisi Taj Mahalin vertaisia taloja olevan siellä täällä. Opas ehdotti erityistä läpikuultavaa marmoria ratkaisuksi. Se kelpasi paremmin. Myös kevyiden ja raskaiden rakennelmien yhdistäminen ja loppuunviety viimeistely jokaisella yksityiskohtien tasolla selitti lopputulosta.

Onneksi ei ole mausoleumi vaan ihan tavallisen näköinen eteläsavolainen talo tähtäimessä. Vaikeita yksityiskohtia on yritetty välttää, ettei kukaan joudu ylittämään osaamistaan. Krumeluureista voi haaveilla, kun tietää kenet saa ne toteuttamaan.

Keksimme hankkia eteisen sisäikkunaan lasityön. Lähipellolla käyskentelevät kurjet saivat kunnian toimia työn aihiona. Ensimmäisen lasitaiteilijan ehdotukset jouduimme hylkäämään. Emme tunnistaneet lajia kurjiksi, vaan enemmänkin pitkien jalkojen varaan istutetuiksi hanhiksi, vaikka tekijä oli toteuttanut mahtavan hyviä töitä muista aiheista. Toinen taiteilija teki enemmän kurkimaisen hahmotelman, ja antoi takuun, että jos emme ole tyytyväisiä, työtä ei tarvitse lunastaa. Tarjous oli helppo hyväksyä, ei talon rakentajille tuollaisia takuita usein tarjota.

5 kommenttia:

I.O.Rumdum kirjoitti...

Aaah, tuo kommunikaation välttäminen (vrt. muurari: ´aattelin että oiskos pitänyt soittaa mutta´)... Pinna näiden kanssa meinaa mennä. Välillä. Ja välillä meneekin. Usko tässä sitten ihmiskunnan parempaan tulevaisuuteen...

June kirjoitti...

Se on kyllä niin kohteesta kiinni. Joskus on hyvä, jos itse ei ole osannut suunnitella kaikkea loppuun asti, kun rakentaja tietää asiasta enemmän ja osaa ratkaista asiat parhain päin myös ulkonäön kannalta. Sitten on niitä, jotka eivät edes viitsi vilkaista piirustuksia tai tekevät muuten vain oman pään mukaan. Tai huonoa jälkeä, argh.

-lea kirjoitti...

Ruu, juu, usko tosiaan on koetuksella ;) Huvittaa välillä, että jos itse ei ole jotain asiaa, oli se sitten lattiakaivon paikka tai lämmitysputkien ulostulo loppuun asti miettinyt, niin ei sitä kukaan muukaan mieti :(

Bubble, olen muuten aina tavallaan aavistanut, että tämän kanssa homma onnistuu ja tämän kanssa ei, mutta on vaikea sanoa ihmiselle, joka jo työmaalla on, että mitä jos me hankitaan joku toinen tekemään tämä. Meillä tuli silloin kiire rakennuslupien hakemisen kanssa, emme halunneet ryhtyä hakemaan poikkeusluvalle jatkoaikaa, joten tiettyjen asioiden lopullinen ratkaisu jätettiin rakennusvaiheen aikana tehtäväksi. Nyt sitten toteutetaan orjallisesti piirustuksia niissä kohtaa joissa ei pitäisi, ja poiketaan niissä kohtaa, jossa taas on mietitty asiat keittiönlaatikoiden leveyden tarkkuudella. Tuo uuni harmittaa eniten...Mutta kyllä siitä vielä hyvä tulee :) Onneksi meillä on kiva sähkömies, joka miettii koko ajan juttuja ihan itse, ja soittelee ja laittelee sähköpostia oma-aloitteisesti.

I.O.Rumdum kirjoitti...

WSE,
juu, ja meikäläistä tuo ajatus, että KAIKKI on itse tarkistettava ja ajateltava, rasittaa suunnattomasti... Ja ärsyttää, kun sitten tullaan sanomaan, että "anna ammattilaisten hoitaa asiat". Joo, todella. Onneksi sulla on kunnollinen sähkömies sentään.:)

-lea kirjoitti...

Ruu, täällä otsa rypyssä mietin tuota samaa, kun olisi niin kiva antaa vaan kaiken sujua painollaan :))) Välillä tuolla työmaalla oikein korvissa rahisee rakennuttajan ja rakentajan välinen kitka, mutta silloin tietää, että kumpikin tunnistaa käsityksissä olevan eroja. Pahinta on kun huomaa, miten omat ajatukset eivät kohtaa vastaanottajaa. Jo puhuessaan tietää, että tuo tekee jutun "niin kuin ammattilainen tekee", sanoin minä mitä tahansa. Huh.

Lähdössä

Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...