On vielä arvoitus tuleeko talosta tunnelmaltaan sellainen kuin halusimme. Kun kaksi kovin erilaisen sisustusmaun omaavaa rakentaa yhteistä kotia, riskinä on saada aikaiseksi kompromissi, joka näyttää siltä. Leivinuunin ja -hellan lopullinen ulkoasu on ratkaisematta, mutta päätös uunin valkoiseksi rappaamisesta, niin kuin alunperin aiottiin, on kypsymässä. Hella joudutaan purkamaan ja uudelleen rakentamaan ainakin osittain, siitä tuli melkein kymmenen senttiä korkeampi kuin muusta tasosta, ja syvyyskin on jotain muuta mitä oli piirustuksissa.
Rakentamisen sudenhetki koettiin joulun aikaan, rahaa meni melkein kolmasosa budjetista samassa ajassa kuin valmiusaste kasvoi vaivaiset 15 %. Vaikka mitään järkevää syytä rauhoittumiseen ei ole, nyt odotamme melko rentoina talon valmistumista. Suurin osa päätöksistä on tehty, kalusteet ja lattiamateriaalit valittu. Muutama hana ja suihku pitää käydä ostamassa, samoin ovenkahvat ja lukot.
Talotoimittajaan ei loppujen lopuksi ole ollut paljoakaan yhteydenpitoa sen jälkeen kun tavara on toimitettu tontille. Tosin en tiedä kuinka paljon rakentajat joutuvat kyselemään neuvoja asentamiseen. Yläkerran ranskalaisen parvekkeen ovi ei ole piirustusten mukainen, ja talomyyjä on yrittänyt saada siihen oikeanlaisen tilalle, mutta tässä vaiheessa maiseman avautuminen yläkerran aulasta ei ole pääasia, vaan se ettei oviaukosta tuiskua sisään. Oikeanlainen ovi on luvattu ja oletamme sen lupauksen toteutuvan kuten kaiken muunkin tähän asti. Kattoratkaisut olivat monimutkaisia, mutta lopputulos näyttää harkitulta. Talomallimme on sovellus Vuokattitalojen Terijoki-malliston Kirvusta, tosin paljon muutettuna.
Yksi muutos on kodinhoitohuoneen yhteyteen rakennettu vaatehuone. Tavoitteena on pitää pyykkihuolto omalla alueella, ettei tarvitsisi kuljetella vaatteita ympäri taloa, vaan että kun tuo entiset pyykkiin, ottaa puhtaat samalla mukaansa. Pelottaa vain, mahtuuko vaatehuoneeseen ollenkaan enää vaatteita, sillä sinne on piilotettu huolestuttava määrä putkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti