Sopivasti tyttömaailman miettimisen lomassa Ruotsin televisio esitti merkittävän analyysin, mitä feminismille on tapahtunut? Onko naisella edelleenkään varaa valita, millä elämänalueilla halua toimia ja vaikuttaa, vai onko hänen tyydyttävä siihen, mitä miehiltä jää jäljelle? Kukaan nainen, jolla on jotain menetettävää, ei uskalla puhua ja toimia naisten aseman parantamiseksi. Ne jotka ovat jo hylänneet toiveet tasa-arvoisuudesta, ovat ottaneet aseekseen poliittisten viestien maalaamisen rintoihin ja rintojen paljastelun. Sinällään poliittisesti viisas tapa olla alistumatta, jos kerran tuijotat, niin lue myös ajatukseni. Mutta kohderyhmä ei edelleenkään ymmärrä viestiä.
Suomessa presidentti oli eilen laskenut julkisen ja yksityisen sektorin suhteen ja todennut kestämättömän tilanteen. Mitä ihmettä pitäisi tehdä, vähentää julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille valuvaa vuotoa, onhan esimerkiksi lisääntyneistä terveydenhuoltomenoista suurin osa kulkeutunut yksityiselle sektorille - ja mitenhän nekään osuudet lasketaan, rasittamaan julkiselle vai tuottamaan yksityiselle puolelle? Julkisen sektorin supistaminen kuulostaa uhkaukselta naisvaltaisia aloja kohtaan. Kun siivooja ollessaan julkisen sektorin palveluksessa saa palkkansa turvallisesti, sama työ tehtynä yksityisen sektorin toimijan palveluksessa merkitsee pienempää palkkaa ja huonompaa työsuhdeturvaa työntekijälle ja välistä voittoa yrittäjälle.
Ruotsissa on yksityistetty hoitoa ja koulua, ja se ei suinkaan vähennä menoja. Laskut maksetaan edelleen julkisista varoista, sen lisäksi tarvitaan kilpailuttamis-, valvonta ja arviointibyrokraattien armeija. Olihan sekin episodi, kun opettajien pätevyyttä ryhdyttiin arvioimaan, ja työhön palkattiin vuokratyöfirman konsultit. Koulussa lapsia saattaa opettaa opettaja tai konsultti. Vanhustenhoidon rimanalitukset, avustajafirmojen vedätykset ja mitä niitä nyt olikaan, kiitos yksityistämisen.
Kummallinen ilmiö, että nämä kokoomusmiehet, Niinistö, Katainen ja Vapaavuori, järjestävät kukin vuorollaan seminaarin, johon kutsutaan kaikki kaverit ja Jutta ja ehkä joku muu nainen, ettei näytä niin pahalta. Kustannustietoisena ihmisenä pelottaa katsoa, kuinka paljon nuo seminaarit ovat maksaneet palkkakuluina, niin korkeapalkkaisia miehiä siellä istuu. Vallan korostamiseen tarvitaan rituaaleja, saadaan media paikalle ja lähetetään kansalle viestiä, mitä kansan pitää tehdä. Sen sijaan, että kansa miettisi asioita, joihin se voi vaikuttaa, se pannaan katsomaan kaikilta kanavilta vallanpöngitysseuroja.
No miten minä nyt kirjoitin tällaisen jutun tällaisella kuvituksella, kun suvun naisvalta vahvistuu? Kuvituksenakin tuollainen vanha Ferguson, melkein samanlainen kuin se, jolla opettelin ajamaan neljävuotiaana.
2 kommenttia:
Olen laskeskellut, että täällä Suomessa feminismistä kannattaa pysytellä kaukana jollei halua leimautua pahaksi.
Mediasta on liki mahdotonta löytää sellaista naisten asemaa koskevaa kirjoitusta jonka keskusteluosio pysyisi järkevänä. Näyttää olevan yhdentekevää miten monta tutkimusta naisten pätevyydestä tai osaamisesta tehdään. Mikään ei vakuuta niitä jotka haluavat nähdä asiat toisin.
Miten feminismin on käynyt? Mitä jälkiä se on jättänyt? Itse olen vetänyt sen johtopäätöksen että Suomessa nainen pärjää kun pysyttelee kaukana ismeistä. On keskityttävä työhön, osattava pelata miesten säännöillä - ja oltava pätevämpi kuin mieskollegat.
Ehkä aika vain ei ole viel(kään) kypsä sille että naiset voisivat tulla kaapeista hyväksyttyinä, johtamistaitoineen. Historia opettaa meille, että naiset saavat vain ne asiat joita miehet suostuvat heille antamaan mutta myös sen, että sitkeästi ajettaessa perusasiat hitaasti muuttuvat. Hei, me ei saada enää sakkoja pitkien housujen käyttämisestä ja sielukin meille on myönnetty!
Anonyymi, niin se taitaa olla. Saadaanhan me ajaa autoakin :)
Tarkastelemalla ympäristöäni näen toki niitä naisia, jotka ovat edenneet siinä kuin miehetkin. He ovat harvassa, toimivat valtiolla tai naisvaltaisilla aloilla, ja ovat ehdottoman päteviä. Yrityselämässä edellytyksenä näyttäisi vielä ehtona olevan, että omistaa yrityksen.
Itse en usko, että naiset yksinään pystyisivät muuttamaan naisten asemaa. Juuri tuo, mikään ei vakuuta niitä, jotka haluavat nähdä asiat toisin, on se jarru. Miesten pitäisi haluta nähdä asiat toisin ja vapautua myös miehiä koskevista stereotypioista. Ei auta kasvattaa tyttöä tasa-arvoiseksi, jos vastaanottava työelämä pelaa patriarkaatin säännöillä.
Kiitos hyvästä kommentista.
Lähetä kommentti