lauantai 22. lokakuuta 2016

Lasikaton lävistäjä

Ihmenainen on valittu YK:n kunnialähettilääksi edistämään yhtä kestävän kehityksen komponenttia, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista.  Hyviä päämääriä joiden toteuttaminen edellyttää päättäväisyyttä ja tekoja.

Ihmenainen on käsittääkseni suoran toiminnan kannattaja toisin kuin YK, joka välttää tekemästä mitään ennen kuin on liian myöhäistä tehdä mitään. Moni maailman kriisi on saatu täydelliseen solmuun odottamalla YK:n tekevän jotain tietoisena siitä, ettei YK ole kykenevä tekemään mitään. Ihmenainen ei moista jahkailua katselisi sivusta.

YK ei yleensä yllätä. Se työllistää hyvin itseään laatimalla raportteja tekemisistään ja tekemättä jättämisistään  ja analysoimalla laatimiaan raportteja,  pahoittelemalla ja kannustamalla. Nyt osa YK:n henkilökuntaa on vaatinut työnantajaansa uudelleenharkitsemaan ihmenaisen  valintaa hyväntahdon lähettilääksi. Miten ne ovat uskaltaneet?


https://thanley.files.wordpress.com/2010/12/wwtied2.jpg

Ihmenainen jatkaa nyt Nalle Puhin ja Angry Birdsien viitoittamalla tiellä, kyse on kaupallisesta yhteistyöstä, jossa YK saa rahallista tukea ja viihdeteollisuus antaa omaisuutensa maailmanjärjestön käyttöön, ja saa samalla hyvää mainetta.

Ihmenaisen suurin ongelma YK:n palveluksessa on, että hän vaikuttaa monokulttuuriselta amerikkalaiselta sarjakuvahahmolta, jonka tähtilippushortseja ei hyvällä katsottaisi Kabulin kaduilla. Rekrytoidaanko järjestön rauhanlähettilääksi Pecos Bill, jos tämä meno jatkuu? Voisiko kehitys johtaa tavanomaisten ja kaikkien muidenkin aseiden riisuntaan, kun YK palkkaa kaksi lassotaituria?

Ei ole helppoa olla rekrytoimassa väkeä YK:hon. Olen tullut siihen käsitykseen, että viran saadakseen täytyy olla poikkeuksellisilla kyvyillä varustettu henkilö. Ei siis ihme, jos sarjakuvasankari on lopulta ainut, joka täyttää kriteerit. Ainakin, jos pitäisi palkata nainen.

Itse asiassa en tuntisi koko ihmenaista, ellei vaatekaapissani olisi Amerikan tuliaiseksi saatu Wonderwoman-paita. Lapseni pitivät sitä nolona.

2 kommenttia:

Helga von Köchel-Verzeichnis kirjoitti...

Hyvä Ihmenainen,

kirjoitan sinulle mökistäni, jonka äänialaa leikkaa vasempaan korvaan kuuluva takkatulen rätinä seinäkellon pidellessä huolta oikeasta korvasta. Tarkoitan siis: mennäänpä asiaan.
Ensinnäkin, haluan kiittää sinua tästä tiedosta. Olen nimittäin aikaa sitten tukkinut korvani täysin sellaisilta vähäpätöisiltä asioilta kuten YK tahi Öljynporauslaittojen Lintuongelmien Valvontatoimikunta. Näetsen olen heti nuoruusvuodet ohitettuani tullut siihen sankeaan loppupäätelmään, että ne ylittävät varsin vaatimattomaksi jäävän käsityskykyni. Mutta koska ihmislasta ajaa alituinen sivistyksen palo, piipahdan hetkeksi halkoliiteriin. Hetkinen vain, palaudun tuota pikaa.
No niin, tässä ollaan taas. (Google ei halkoliiterissä löytänyt mitään vinkkiä tähän ihmenais-asiaan, johon on pakko laittaa viiva koska muuten siitä ei ymmärrä mitään: ihmenaisasia - ihme nai sasia, ihmena isa sia).

Että mikä tahansa ruutulippunainen nyt YK:n naisasioita tuleekaan söhläämään, niin minä sanon, että sitä vastustetaan!

t. Mökin Helga


-lea kirjoitti...

Kiitos Helga reflektiostasi, sinä ihmenainen siellä mökissäsi.

Menen nyt psykoanalyysiin, että onko vastustukseni takana jotain muutakin kuin tähtilippushortsit. Kyse on varmaan siitä, että tunnista itseäni tuossa YK:n ihmenaisfantasiassa. Nyt minuun on iskenyt tähtilippushortsikateus, pahaltahan ne näyttäisivät tämänikäisen täti-ihmisen päällä.

Minulla on ollut aikoinaan suhde YK:n kanssa, ja katkeraltahan se tuntuu, että nyt hän seurustelee ihmenaisen kanssa. Mutta eikö tämä ole inhimillistä? Onneksi siitä on jo aikaa, ja nyt olen sellaisessa suhteessa, jossa ei hölistä tasa-arvosta. Sääliksi käy noita YK:n nyxiä, ei ihme, että suuttuivat.

Lähdössä

Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...