Onnistuin olemaan paikalla kun Marja Björkin esikoiskirjan Posliinin julkistamista juhlittiin pari viikkoa sitten. Kirja on Liken kustantama ja sitä mainostetaan syksyn koskettavimmaksi esikoisteokseksi.
Tarina on rankka, se tulee iholle, mutta sen jaksaa lukea kerralla loppuun. On tuskallista lukea, kuinka aikuinen mies ottaa valtaansa pienen tytön, joka haluaa kokea jotain hyvää mutta saakin osakseen hyväksikäyttöä. Toisella lukemiskerralla ahdistus tasoittuu, voi viipyillä vakuuttavassa dialogissa ja miljöökuvauksessa.
Kirjassa kuvataan rinnakkain tytön hämmennystä ja keinottomuutta sekä aikuisen heikkoutta ja keinoja ottaa tyttö valtaansa. Tapahtumien edetessä viattomuus katoaa, syyllisyys jaetaan. Huolimatta raskaasta aiheesta kepeyttä tarinaan tuo 60-luvun sahayhdyskunnan kuvaus ja huumori. Nauru yllättää keskellä suutarin hautajaisia.
Tarinassa ollaan vankasti yksityisalueella, häpeän ja salaisuuksien vankina. Pelastusta ei tarjota, selviytymiskeinotkin ovat kyseenalaisia. Syyllisyyttä kantaa uhri aivan kuin oikeassa elämässä. Ympärillä on murroskautta elävä yhteiskunta, joka näe tai ei ainakaan huomaa mitään.
Kaiken kirjan sisältämän rajun jälkeen mieleen jäi monta huvittavaa huomiota. Herkullisimmat henkilöhahmot haluaisin nähdä näyttämöllä. Syvemmällä sisällään jäi miettimään tätä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä. Suljetussa yhteisössä kaikki ovat osallisia sekä hyvässä että pahassa.
Kirjan ohella juhlittiin myös kirjailijan merkkipäivää. Onnittelut hienosta kirjasta ja onnea tuleville vuosille!
tiistai 30. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lähdössä
Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...
-
Välillä pitää käydä shoppailemassa, jotta tietäisi mitä taloudesta puuttuu. Erityisen hyvin piilevät tarpeensa saa selville Lidlin vaihtuvan...
-
Valokuvatorstain 100. haaste on jo keväällä esitetty kesämyrskyhaaste. Nämä pilvet olivat vaikuttavat, mutta myrsky ei hyökännyt päälle, va...
-
Viikon uutisia vaivasi yllätyksettömyys. Victorian kihlauksesta ei nyt sitten tarvitse kysyä joka haastattelussa, ja perheen nuoremmatkin si...
5 kommenttia:
Kiitos kirjavinkistä. Yhteisöllisyys on mielestäni aina avointa. Suljetussa yhteisössä ei yhteisöllisyys toteudu.
Hei Tuulijärvi, kiva kun tulit kommentoimaan ja kiitos hyvästä huomiosta. Tuossahan olisi jo aihe postaukseksi, mitä on se tavoiteltava yhteisöllisyys, josta puhutaan?
Yhteisöllisyydestä voisi varmaan kirjoittaa paljonkin, muuta olisiko yksi olennainen sana 'välittäminen'. Suljetussa yhteisössähän on aina se vastapuoli ulkopuolella, on 'me ja muut'. Yhteisöllisyys ei sulje ketään pois, vaan avaa ovet tulla ja mennä.
Tulin kommentoimaan, mutta tuulijärvi vei sanat näppiksestäni!:)
-ruu
Tuulijärvi, ehkä koko käsite pitäisi paloitella, hakea tähän aikaan sopivia piirteitä ja keinoja toteuttaa yhteisöllisyyttä. Huomaamista ja välittämistä ei ainakaan ole riittävästi, kun niin monet asiat eivät kuulu kenellekään, tai jos kuuluvat, niin kukaan muu ei saa puuttua.
Ruu, mukava kun ilmoitit aikeistasi ;)
Lähetä kommentti