perjantai 23. helmikuuta 2007

Vaarallinen blogi


Näyttääkö maailma burkhan läpi tältä?

Tämä on niin turvallista, kirjoittaa blogia Ruotsissa. Sananvapaus on Ruotsissa niin laaja, ettei esimerkiksi erittäin vastenmielisiä äärioikeiston mielenilmaisuja millään tavalla voi rajoittaa. Kansallispäiväksi kesäkuun 6. päivä kannattaa ehdottomasti paeta maalle, kaupunkiin jäädessä voi joutua katsomaan uusnatseja. Tulimme tutustumaan nykyiseen kotiimme kesäkuun 6. päivänä kaksi vuotta sitten. Vastaamme käveli vaaleanruskeissa reisitaskuhousuissa ja mustissa paidoissa riviin järjestäytyneenä kuutisenkymmentä skiniä, joku suomalainenkin oli huolittu mukaan hihamerkistä päätellen. Vaihdoimme suuntaa, ettemme joutuisi näkemään heitä uudestaan. He saavat osoittaa mieltään, koska heillä on siihen oikeus. Lehdissä luki seuraavana päivänä ”Poliisi onnistui turvaamaan äärioikeiston mielenosoituksen”.

Jos uusnatsit saisivat haluamaansa valtaa, yrittäisivätkö he edes turvata tiettyjen ryhmien perusoikeuksia? Demokratian suurin uhka lienee se, että sen avulla voidaan demokraattisesti valita diktaattori valtaan. Venäjän viimeaikainen kehitys on yksi esimerkki demokratian haavoittuvuudesta.

Käytännön elämässä ihmisoikeudet voivat joutua ristiriitaan toistensa kanssa. Yksityiselämää ei saa loukata, joten sananvapautta ei saa käyttää tietojen levittämiseen toisen yksityiselämästä. Syrjinnän kielto rajoittaa myös sananvapauden käyttöä. Sananvapauden rajoittaminen toisten oikeuksien turvaamiseksi täytyy kuitenkin olla perusteltua ja mahdollisimman vähäistä.

Kun yhteiskunnan perustavana arvona on uskonto, voi sanankäyttäjän liikkumatila olla ahdas. Niin se oli vielä 1960-luvulla Suomessakin, Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnistä on lyhyt aika. Tämän viikon torstaina Egyptiläinen Karim Amer on tuomittu neljäksi vuodeksi vankilaan hänen kritisoituaan blogissaan Egyptin uskonnollisia viranomaisia. Syytekohdat olivat yleistä järjestystä vaarantavan ja maan mainetta vahingoittavan tiedon levittäminen, kiihottaminen vihaan Islamia kohtaan ja Tasavallan presidentin herjaaminen.

Google on mainio väline sananvapauden rajoittamiseen. Millä haulla kannattaisi etsiä Suomen tasavallan presidenttiin kohdistuvia herjoja? Epäilen, että muutama turvallisuusviranomainen Suomessakin käyttää työvälineenään Googlea. Joissain muissa maissa kuukkelointi johtaa sanakäyttäjien tuomitsemiseen vankilaan mielipiteidensä vuoksi.

IT-yritykset joutuvat myös suostumaan sensoreitten ehtoihin voidakseen toimia sananvapautta rajoittavissa maissa. Heillä täytyy olla suodattimia ja esto-ohjelmia, joilla estetään pääsy epäilyttävää aineistoa sisältäville sivuille. Kuinka pitkälle länsimaiset yritykset ovat valmiita menemään uusia markkina-alueita valloittaessaan? Päivän DN:ssä oli taas juttu Ruotsin asekaupasta, samat eettiset ongelmat eri muodoissaan näyttävät tulevat vastaan myös IT-alalla. Tietyiltä valtioilta on turha vaatia takeita, ettei materiaalia hyödynnetä kansalaisten sananvapauden rajoittamisessa, oli se sitten kovaa tai pehmeää tavaraa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Blogisi on kiva ja sisältää paljon asiaa ja poliittisia mielipiteitä. Valitettavasti aikani ei salli ruveta keskustelemaan kysymyksistä, joita käsittelet, mutta käyn silloin tällöin katsomassa kirjoituksiasi. Eikä minulla ole mitään erityisiä mielipiteitäkään. Mitä enemmän ikää tulee, sen enemmän on asioita, joista ei ole mitään mieltä. Tämä maailma seisoo niin monella jalalla.

Nyt on kovasti muodikasta olla kiinnostunut veritimanttiasiasta, tai siis he ovat, joilla on varaa ostella timantteja tyyliin "seruaavan kerran kun mieheni ostaa minulle timantin". Meillä tavallisilla naisilla timantti jää siihen ainoaan, mikä on vihkisormuksessa.

Ketä huolestuttaaa rihkamakorujen tekijät. Missähän oloissa niitäkin räpelletään ja ketkä. No, sen saattaa aavistaa.

Rattoisaa blogintekemistä!

- marja

Lähdössä

Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...