Tämä lintu on uhanalainen ”southern ground hornbill”, olisikohan suomeksi jotain sellaista kuin etelän kalkkunasarvekas. Lintuja Krugerin kansallispuistossa oli valtavasti, ja monet niistä olivat isoja ja rauhallisia, joten kuvaaminen onnistui ainakin osittain.
Rauhallisuus on ollut vähällä tappaa Southern ground hornbill`n sukupuuttoon, sillä vanhan uskomuksen mukaan sen jalkojen syöminen toisi kärsivällisyyttä, asteleehan lintu hitaasti ja harkitusti. Lintuja onkin metsästetty rauhoittaviin uutekeitoksiin niin paljon että jäljellä on enää muutamia tuhansia yksilöitä.
Afrikan matkamme aikaan en vielä ollut nykyisenkaltaisessa lintu-uskossa, joten näidenkin haikaroiden tarkempi lajinmääritys unohtui samantien kun olin sen kuullut. Kuvauskalustoni on parantunut huomattavasti tänä keväänä, enkä ole ainut perheestämme, joka haikailee paluuta Krugeriin, nyt kuvaamaan, kun tietää mitä kaikkea siellä voi bongata.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lähdössä
Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...
-
Välillä pitää käydä shoppailemassa, jotta tietäisi mitä taloudesta puuttuu. Erityisen hyvin piilevät tarpeensa saa selville Lidlin vaihtuvan...
-
Valokuvatorstain 100. haaste on jo keväällä esitetty kesämyrskyhaaste. Nämä pilvet olivat vaikuttavat, mutta myrsky ei hyökännyt päälle, va...
-
Viikon uutisia vaivasi yllätyksettömyys. Victorian kihlauksesta ei nyt sitten tarvitse kysyä joka haastattelussa, ja perheen nuoremmatkin si...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti