sunnuntai 15. heinäkuuta 2007

Norsun elämää

Ensimmäinen näkemämme big five-eläin matkallamme oli puuta vasten lepäävä ryppyinen urosnorsu. Norsuja alueella on valtavasti, ja puissa olevista jäljistä ja katkotuista oksista näki, kuin norsumaisesti ne rontostelevat mistä tahansa. Vaikka tien varrella olisi ollut aukeampia kohtia, ne ryntäsivät tieltä suoraan siitä missä mieleen tuli katkoen puita mennessään.

Saimme myös tietää millainen on vihainen norsu, oppaamme joutui omalla retkellään peruuttamaan jeeppiään täyttä vauhtia satoja metrejä jouduttuaan äreän urosnorsun kulkulinjalle. Norsujen huomaamisessa kasvuston seasta auttoi niiden suuri koko, mutta nekin voivat piiloutua värityksensä ja muotonsa ansiosta maisemaan, norsun takapuoli voi muistuttaa erehdyttävästi kiveä.

Näimme vihaisia vanhoja urosnorsuja, äitinorsuja lapsineen, ja nuorten norsujen laumoja. Norsun elämässä on monta ihmismäistä piirrettä, ne elävät lähes yhtä kauan kuin ihmiset, muodostavat perheen, lapset ovat äitinsä hoivissa ensimmäisen vuosikymmenen, sitten nuoret urosnorsut jengiytyvät laumoihin ennen kuin pariutuvat. Nuoret urokset saattavat mellastaessaan tuhota paikkoja ja terrorisoida ympäristöään. Naaraspuoliset norsut elävät äitinsä kanssa oman perheen perustamiseen saakka.


Ei kommentteja:

Lähdössä

Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...