tiistai 31. heinäkuuta 2007

Rantaelämää

Safarin huippuhetkiä ovat yllättävät tilanteet. Ajamme kuoppaista rankkasateen vaurioittamaa hiekkatietä, kuljettaja keskittää kaiken huomionsa jeepin ohjaamiseen lätäköitten läpi niin, että vauhti ei pysähdy. Yhtäkkiä edessämme on betoninen silta, jolla lepää koko tien leveydelle ulottuva krokotiili. Samalla kun huomaamme sen, sen lepo lämpimällä betonilla häiriytyy auton äänestä, ja se molskahtaa jokeen, jonne se katoaa näkymättömiin parissa sekunnissa.

Jäämme odottelemaan sillalle, jos krokotiili tulisi taas näkyviin. Tuijotamme vedenpintaa muutaman metrin päässä sillasta pelonsekaisella mielenkiinnolla ja yritämme tulkita mitkä pintaan nousevat kuplat tulevat krokotiilin hengityksestä. Pettymykseksemme kita nousee pintaan kauempana sillasta.

Krokotiilejä näkyi safarin aikana runsaasti, usein ne lepäilivät joen rantahietikolla.

Ei kommentteja:

Lähdössä

Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...