Onnettomuuksien suma

Viime päivinä on isoja onnettomuuksia tapahtunut Burmassa, Kiinassa ja eilen Jaipurissa. Eivätkä siinä varmaan kaikki, mutta kun uutisaikaa on vain rajoitetusti ja etusivulle mahtuu vain muutama asia. Tapahtumat saavat tuntemaan voimattomuutta, etenkin Burman tilanne, jossa hallitus ei anna viisumeita avustustyöntekijöille, avustuslastissa ollut laiva uppoaa, eikä aikaa avun odottamiseen ole.

Eilen Ruotsista lähti kaksi pelastuslaitoksen työntekijää avustuskoneen kanssa Burmaan. Maan hallitus pitää kaikkea avustustoimintaa tiukasti otteessaan, eikä ulkopuolisilla ole paljoa sanomista, vaikka kuinka tietäisivät paremmin, miten asiassa pitää toimia. Vieraissa olosuhteissa, puutteellisen infrastruktuurin varassa toimiessa eivät muun järjestelmän opit myöskään välttämättä toimi. Ilmasto- ja maantieteelliset olosuhteet asettavat omat rajansa, ja on vielä otettava huomioon kulttuuri ja uskonto. Hallitus tietysti vahtii, ettei apua mene vääriin käsiin, heidän mielestään.

Jaipurin tapahtumat koskettivat, koska Intian matkallamme kävelimme juuri noita ostoskatuja pitkin, joilla räjähti kuusi pommia vaatien ainakin 80 ihmisen hengen. Jaipurissa oli mukava kierrellä kauppoja, istua teetä juomassa myyjien kanssa ja ihailla eteen tuotavaa tavaraa.
Yövyimme palatsissa, joka oli muutettu hotelliksi. Itse maharadja kertoi mielellään suvustaan, hänen isoisänsä isoisä ties kuinka monennessa polvessa oli saavuttanut asemansa hoitamalla hyvin kuninkaan kameleja. Hauskana yhteensattumana katsoimme elokuvaa Guru äskettäin. Siinä joku epäilee gurun aitoutta sillä perusteella, että hän on pelannut golfia Jaipurin maharadjan kanssa, eikä tämä ollut tiennyt gurua. Tapaamamme Jaipurin maharadja oli innokas golfin pelaaja, tyylipuhdas golf-asu päällä ja tasoitus sitä luokkaa, että aikaa on vietetty säästelemättä viheriöllä.

Jaipur on täynnä mielenkiintoisia nähtävyyksiä, kaupungin ulkopuolella on Amberin linnoitus, keskellä kaupunkia Tuulten palatsi, ja aikaa kuluu myös Jantar Mantarin astrologisessa observatoriossa. Kaupunki elää turismilla, pommi-iskun vuoksi siitä riippuvaisten elämä vaikeutuu. Intian köyhyydessä kaduilla liikkuu paljon kerjäläisiä ja ihmisiä, joilla ei ole muuta tekemistä kuin kävellä pitkin katuja. Varmaan moni eilisistä loukkaantuneista eli muutenkin vaikeaa elämää. Niin kuin se pieni likainen poika, jonka muistan seuranneen meitä ostoskierroksellamme.

Nyt on avustusrahaa kerääntynyt Burman uhrien hyväksi vain häviävän pieni osa siitä mitä tsunamin uhreille kerättiin. Niitä rahoja taas on edelleen odottamassa jälleenrakennuksen etenemistä. Kyse on Thaimaan naapurimaasta, eikä tsunamin takia kukaan ole enää hengenvaarassa. Tsunami kosketti, ehkä oli itsekin käynyt lomalla siellä, siellä oli maanmiehiä hädässä ja heidän kauttaan pystyi kuvittelemaan myös paikallisten asukkaiden hädän. Hätä on suuri Burmassakin, nyt Punaisen Ristin työntekijä on jo päästetty alueelle kertomaan avun tarpeesta.