keskiviikko 11. heinäkuuta 2007

Ne leijonan silmät - safari alkaa


Tämän blogin piti oli enemmän arkistoiden kaivelua kuin uuden tuottamista, mutta tähän asti juttua on kehittynyt päiväkohtaisista tuumailuista. Tarkoitus oli alunperin laittaa sivuille juttuja aikaisemmilta matkoilta, etenkin vuosi sitten tehdyltä safarilta, joka oli huikea "Once In a Lifetime"-kokemus. Nyt olen sen verran irtaantunut netistä ja kirjoittamisesta, että pidän vähän aikaa blogia hengissä safarimme kuvilla ja kokemuksilla.

Olimme varanneet suoraan ystävien suosittamalta safariretkien järjestäjältä Lukelta viikon matkan, johon sisältyivät matkat, majoitus, ruoka ja opastus. Vietimme Krugerin kansallispuistossa neljä päivää. Retkelle lähdettiin uusperhekokoonpanolla, johon kuuluivat isä ja 23 v. tytär sekä äiti ja kaksi poikaa, silloin 14- ja 16-vuotiaat.

Matkamme alkoi 27.3.2006 Tukholmasta, sieltä lensimme Amsterdamiin, jossa majoituimme yöksi lentokentän lähelle. Halusimme välttää matkatavaroiden katoamista ja jatkoyhteyksiltä myöhästymistä, joten emme uskaltaneet ottaa menomatkalle nopeaa vaihtoa koneesta toiseen. Amsterdamin pysähdyksestä oli myös se hyöty, että lähdön rasitukset olivat jo jääneet taakse, kun istahdimme Johannesburgin koneeseeen. Oli turha miettiä enää, olivatko kaikki tarpeelliset ja tarpeettomat tavarat mukana.

Lento Amsterdamista Johannesburgiin lähti aamulla noin kymmenen aikoihin. Päivän aikana matkustaminen osoittautui mukavammaksi kuin yölento, olimme virkeitä, jaksoimme seurata videoita ja kuunnella musiikkia. Perillä Johannesburgissa vastassa oli oppaamme Luke ystäviensä kanssa. Koska matkaa Luken farmille oli vielä neljä tuntia, eikä autoilua Etelä-Afrikan pimeillä maanteillä voida pitää kovin turvallisena, majoituimme ensimmäiseksi yöksi Luken ystävien maatilalle.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vai siitä tämän blogin nimi juontuukin! Luin muutama vuosi sitten Kobie Krügerin kirjoittaman kirjan Riistanvartijan perhe, jossa hän kertoo elämästä kansallispuistossa. Hellyttävin oli tarina leijonanpennusta, joka kasvoi aikuiseksi perheessä.
-Jatkoa odotellen.

-lea kirjoitti...

Taidanpa etsiä kirjan vaikka ensin viikon mökkilukemiseksi, kiitos vihjeestä!

Lähdössä

Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...