Eilen yritin ladata kuvia kameralta tietokoneelle. Kun se ei onnistunut, ryhdyin kokeilemaan erilaisia sivupohjia, ja tulin nyt sitten muuttaneeksi ulkoasua täysin. En ole tyytyväinen, mutta en myöskään uskalla ryhtyä enää leikkimään esimerkiksi terapiaa blogillesi tarjoavan Amoenan ohjein, siinä menee helposti koko päivä harakoille. Eilen illalla kului jo kiitettävästi aikaa monenlaisiin epäonnisiin kokeiluihin.
Bloggaus kuuluu harrastuksiin, jotka alkavat viattomana pikku kokeiluna, ja sitten huomaakin hurahtaneensa täysin. Ajatukset alkavat olla kirjoitettuja lauseita, ja melkein kaikkia asioita pohtii näkökulmasta: "Tästähän voisi kirjoittaa blogiin". Olen yrittänyt välttää haircuttia, siinähän voisi käydä jopa niin, että blogi muuttaa elämää. Elät niin, että voit kirjoittaa siitä, eikä niin, että kirjoitat siitä, miten elät.
En arvannut aloittaessani, että sukellan tähän juttuun näin syvälle. Toisaalta elämässäni ei ole ollut aikaa ja energiaa jonkin asian intensiiviseen harrastamiseen aikaisemmin. Lasten kasvettua isoiksi ja vapaa-ajan moninkertaistuttua elämääni tuli tilaa, onneksi juuri silloin blogit valtasivat maailman. Suvussani naiset ryhtyvät harrastamaan jotain luovaa aviomiehen kuoltua. Isoäitini runokirja julkaistiin hänen 90-vuotispäivän kunniaksi, äitini maalausharrastus alkoi 60-vuotiaana. Onneksi olen jo näin pitkällä nyt, ei edes viittäkymmentä ja oma harrastus, itseasiassa useita! Sitäpaitsi mieskin on varsin virkeässä kunnossa.
Työt aloitettuani pelkäsin, että bloggaus jää. Niin voi edelleen käydä, toisaalta kirjoittamisen helppous ja imu viekottelevat ilta illan jälkeen blogille. Jos vain tohtisi viettää vieläkin enemmän aikaa blogaten, voisi värkätä sivupohjia, opetella valokuvausta ja kuvien käsittelyä, seikkailla muiden blogeissa ja etsiä kaikkea hauskaa. Jos jotain toivoisin tänne blogistaniin, niin järjestystä. Blogilistalla on 11809 blogia, varmasti paljon kaikkea hauskaa, fiksua ja hyödyllistä, mutta mistä löytäisi itseään kiinnostavia? Käyn blogilistalla ja avaan aina ne samat viisi blogia. Muiden sivuilta voi eksyä harhailemaan blogisuunnistukselle tuntikausiksi, hyviä linkkejä löytyy sitä varmemmin mitä enemmän pitää toisen blogista.Valokuvatorstai toimii myös linkkipankkina, mutta monet hyvät kirjoittajat eivät valitettavasti kuvaa. Mitä kaikkea jääkään lukematta?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lähdössä
Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...
-
Välillä pitää käydä shoppailemassa, jotta tietäisi mitä taloudesta puuttuu. Erityisen hyvin piilevät tarpeensa saa selville Lidlin vaihtuvan...
-
Valokuvatorstain 100. haaste on jo keväällä esitetty kesämyrskyhaaste. Nämä pilvet olivat vaikuttavat, mutta myrsky ei hyökännyt päälle, va...
-
Viikon uutisia vaivasi yllätyksettömyys. Victorian kihlauksesta ei nyt sitten tarvitse kysyä joka haastattelussa, ja perheen nuoremmatkin si...
9 kommenttia:
Täsmälleen samaa mieltä! Juuri näin kävi minullekin. Kun elämään tuli hiukan tilaa raottaa ovea tähän maailmaan, se imaisi mukaan täysillä. Ja tosiaan alkaa miettiä ulkona kävellessäänkin, miten kirjoittaisi jostakin asiasta. Keksii jotain nokkelaa, jonka pian unohtaa. Seuraava askel olisi kai sanella neronleimaukset puhelimen muistiin -huh, ei kai sentään. Valokuvausharrastus sai reippaasti uutta potkua.
Ainoa vika on koneella istuminen: kuvien käsittely, kirjoittaminen, lukeminen, taustan tuunaus -aikaa saa kulumaan loputtomiin ja vain vaivoin saa itsensä lähtemään välillä ulos.
Hieno kuva! Kaupungin värit väreilevät uskomattomalla tavalla, en ole koskaan nähnyt vastaavaa.
Ehkä meidän pitäisi liikkua pikku lehtiö taskussa ja säilöä ajatuksemme sitä mukaa kuin niitä pulpahtelee. Tai ehkä tähän menee aikaa riittävästi jo nyt.
Kiitos. Tuo kuva on otettu veneestä Saimaalla, enkä ymmärrä mistä nuo värit tulivat...kesän paras kuva.
Laitoin linkin tänne tehtyäni bloggaajatyyppitestin. ;)
Kun tälle antaa pikkurillin, huomaa menettäneensä koko käden enne kuin tajuaakaan!
Mutta... on sitä huonompiakin paheita.
Mielenkiintoisia ja ah, niin tuttuja pohdiskeluja. Joskus minäkin tunnen eläväni vain niinä hetkinä, kun olen blogissa, kirjoitan tai luen blogiystävien juttuja (tännekin tulin Katriinan kautta ja heti törmäsin toiseen tuttuun, Mariin). Elämä on erilaista bloggaajan silmin, kuten mottoni kuuluu!
PS. Valokuvausharrastus sai myös ihan uuden ulottuvuuden blogien myötä,joten nyt minulla on myös kuvablogi. Mihinkäs sitä tämmöinen keski-ikäinen täti aikaansa paremmin saisi kulumaan kuin bloggailuun ja valokuvaukseen. Töissä käynti häiritsee harrastuksia, se on paha epäkohta.
Katriina, tack:)
Mari, pieni mutta kuitenkin pahe, ainakin tässä tulee huono omatunto;)
Iines, mainio motto!
http://kutuharju.vuodatus.net/
voisi olla se kuudes.:) -ruu
Olen käyttänyt kolmea tapaa etsiä uutta luettavaa.
1) Omien suosikkiblogien sivupalkin linkit.
2) Blogilistan hakemisto, jolla löytää kaikki blogit, jotka ovat laittaneet avainsanakseen esim. "luonto". (Hakemisto löytyy sieltä vasemmalta sivupalkista, se oikean ylänurkan "haku" hakee kaiketi vain blogien nimiä)
3) Blogilistan listat, eli top-lista, luetuimmat-lista ja kuuma lista. Näitä silmäilen aina välillä, ja jos esim. blogin nimi kuulostaa kiinnostavalta, käyn tutustumassa.
Siitä vain tutustumaan, aloita vaikka niistä, jotka listasin viime postauksessani, ne olivat juuri tälläistä tilannetta varten :)
Ruu, sinun sivuiltasi olen tainnut jo löytää kutuharjun, löytyisipä lisää vastaavia.
Taviokuurna, blogilista on hyvä juttu, ja tuo haku toimii, mutta muuten en vain ole yhteensopiva sen kanssa...
Lähetä kommentti