Puhtaasti ajateltua blogeista

Harvoin kunnon ylläpitäminen ja kulttuurin harrastaminen onnistuvat samanaikaisesti. Eilen rehkiessäni kuntosalilla katsoin samalla televisiosta ruotsin arvostetuimman runoilijan Kristina Lugnin haastattelua. Hän on tullut tunnetuksi runojensa ja teatterin tekemisen lisäksi siitä, että vuonna 2006 hänet valittiin Ruotsin akatemian jäseneksi. Tiedättehän sen konklaavin, jonka sihteeri Horace Engdahl, Ruotsin armeijan tulkkikoulussa venäjää opiskellut kirjallisuuden professori, tulee painavien kaksoisovien raosta lukemaan paperista kuka on saanut kirjallisuuden Nobelin palkinnon.

Ruotsin akatemian suuri tehtävä on pitää yllä ruotsin kielen puhtautta. Siksi se julkaisee omaa sanakirjaa. Jos tulee epäselvyys, voiko ruotsiksi sanoa vaikka 'trettioåren' tarkoitettaessa ikävuosia 30-39, kaivetaan Ruotsin akatemian sanakirja esille. Tänä aamuna DN vastasi lukijapalautteeseen, että tjugoåren on ollut Ruotsin akatemian sanaluettelossa jo vuodesta 1950. Täysin vastaansanomaton argumentti ilmauksen oikeellisuuden puolesta sitä anglismiksi epäilleelle lukijalle.

Kristina Lugn sopii loistavasti kielen puhtauden ylläpitäjäksi, hänen runonsa ovat selkeitä ja niistä paistaa ajatuksen kirkkaus. Myös hänen puhettaan on mukava kuunnella, hiljalleen pudoteltuja selkeitä lauseita ja ajatuksia. Ulkonäöltään Kristina on myös ihastuttavan puhtoinen, runsaat punertavat pitkät lettikiharaiset hiukset kehystävät ystävällisen näköisiä kasvoja. Haluaisin itse näyttää hieman vanhempana Kristina Lugnilta.

Eilisessä haastattelussa Kristina Lugn puhui blogeista. Hänestä on vaarallista miten paljon ihmiset paljastavat itsestään blogeissa. Hänestä itsestään harva tietää mitään olennaista, vaikka hän on ehtinyt julkaista lukuisia runokokoelmia ja hänen monia näytelmiään on esitetty teattereissa. Ihmiset eivät tiedä esimerkiksi sitä, onko hänellä sisaruksia. Hänen mielestään blogikirjoittelu on myös erittäin epämielenkiintoista, ointressant. Kuka nyt haluaa lukea toisten päiväkirjoja?

Bloggaajana en hyväksy noin yksisilmäistä näkemystä blogeista. Mistä lähtien blogit ovat olleet totta? Kirjoittaessa on aika vaikea pitää kiinni ehdottomasta totuudesta, jos haluaa saada aikaan luettavaa. Blogikirjoittamisen helppous on juuri siinä, ettei olla kuvaamassa mitään absoluuttista asiaintilaa, pääasia ei ole totuus vaan tekstin tuottaminen. Ihmisten näkemykset itsestään ja elämästään ovat harvoin tosia, useimmat bloggaajat tietävät sen.