Katsoin kerran yhtä remonttiohjelmaa, jossa nuoripari purki ja kunnosti tiilirötisköstä itselleen unelmatalon. He purkivat ensin kaiken pois, sitten he alkoivat kunnostaa rapistuneita tiiliseiniä. Rouva kehui, kuinka hän ei ollenkaan koe tekevänsä työtä, hän vain etsii paikkoja, joista puuttuu laastia, ja täyttää niitä. Kun pitäisi lopettaa, niin hän huomaa taas uuden kolon, joka pitäisi täyttää, ja niin työ jatkuu ja jatkuu.
Juhannuksen aikaan meidän perheessä koettiin samanlaisia tekemisen elämyksiä. Mies innostui kallion kuorimisesta esille mökin viereltä. Minä taas ostin itselleni sirpin ja viikatteen, jotta saisin marjapensaat ja raparperit esille heinän keskeltä. Viikate, Härmän takomon valmistama, osoittautui tehokkaaksi laitteeksi. Aina kun sain yhden kohteen niitettyä, niin katse kiinnittyi viereiseen heinätuhjoon, ja pitihän sekin siistiä siitä pois.
Nyt on sitten kalliota kuorittu ja heinää niitetty. Kuka kärräisi ne maat pois ja haravoisi heinät?
1 kommentti:
Ihana jänis! Viime kesän jälkeen en ole nähnyt yhtään jänistä, liekö rutto vienyt Keski-Suomesta.
Hyvää lomanjatkoa!
Lähetä kommentti