Myötätuulella Kiinaan

Kiinan vaikutusvalta maailmassa on huimassa kasvussa. Vallan kasvun veturina toimii talous, mutta se tuo mukanaan myös poliittista ja sotilaallista valtaa. Investoinnit Kiinaan lisääntyvät, ja vastaavasti kiinalaiset investoivat enenevässä määrin länteen. Tällä hetkellä Ruotsin kuningaspari isännöi Kiinan presidentin Hu Jintaon vierailua, virallisesti vierailu liittyy Itäintian matkaajan Götheborgin paluuseen Kiinan matkaltaan.

Götheborg on Göteborgin edustalla vuonna 1745 uponneen Itä-Intian kauppalaivan jäljitelmä, joka on rakennettu vapaaehtoisvoimin muistuttamaan mahdollisimmant tarkasti alkuperäistä. Laiva purjehtii huonosti vastatuuleen, mutta sen reitti oli jo aikoinaan suunniteltu kulkeman tuulien mukaisesti. Laivan rakennusprojekti oli välillä vastatuulessa, mutta nyt sen käytyä edustamassa Ruotsia Aasian satamissa monet sponsorit haluavat päästä osalliseksi sen huomioarvosta. Sekä Kiinan presidentin vierailusta että Götheborgin näyttävistä ankkuroitumisista Kiinan satamissa toivotaan vetoapua Kiinan ja Ruotsin kauppasuhteiden kehitykselle.

Viime viikolla Ruotsissa työskentelevä kiinalainen tutkija patisteli ruotsalaisia yrityksiä reippaampaan ryntäykseen Kiinan markkinoille, Saksa ja Suomi ovat hänen mielestään saavuttaneet Kiinassa etulyöntiaseman Ruotsiin nähden. Ruotsin vahvat kotimarkkinat ja sieltä saatavat katteet ilman suurta riskinottoa ja vakiintuneet kauppasuhteet perinteisiin vientimaihin ovat monen ruotsalaisen yrityksen toiminnan perusta. Niin kauan kuin uhkia ei ole näköpiirissä, vaikeita Kiinan markkinoita ei lähdetä testaamaan. Ehkä Kiina myös jossain nähdään vielä halpatuontimaana eikä markkina-alueena.

Saksan talouden taantuma ja vastaavasti Suomen pienet kotimarkkinat ovat pakottaneet molempien maiden yritykset rakentamaan liiketoimintaansa Aasian halvan kustannustason maihin, mikä taas on avannut tien kehittyvien talouksien kasvaville markkinoille. Samanlaista globalisaation tuottamaa uhkaa kuin mitä Suomessa on viime vuosina koettu elektroniikkateollisuuden alihankkijoiden supistaessa tuotantoaan Suomessa, en ole havainnut Ruotsissa. Täällä talous on loistavassa kunnossa, suurimmat irtisanomisotsikot ovat syntyneet metallityökaluja valmistavien perinteisten ruotsalaisten merkkien sulkiessa tehtaitaan.

Kiina käyttää presidentin Ruotsin vierailua omien tarkoitusperiensä edistämiseeen. Se haluaa pitää itsellään oikeuden kehitykseen ja toteuttaa sen omalla tavallaan, ilman demokraattista järjestelmää ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Kiinan vaikutusvallan kasvaessa sen kanssa on pakko käydä keskustelua, mutta missä kaikessa voi joutua olemaan mukana suhteiden tiivistyessä? Kerran joku kertoi kevyesti, miten kiinalaiset liikekumppanit olivat kadonneet mystisesti. Myöhemmin hän sai kuulla, että heidät oli teloitettu. Kiina teloittaa vuosittain uskomattoman määrän kansalaisiaan.

Eräässä koulutustilaisuudessa ison maailmanlaajuisesti toimivan ruotsalaisen firman edustaja vastasi kysymykseen suhtautumisesta lahjontaan, että olisi naivia kuvitella, ettei sitä tapahdu. Olisin odottanut jonkinlaista pesäeron tekemistä lahjontaan, edes sen toteamista, että olemme äärimmäisen varovaisia, ettemme sorru laittomuuksiin, vaikka lahjojen antaminen kuuluu jossain määrin kulttuuriin eräissä maissa. Kiinassa on taas viime aikoinakin teloitettu lahjusten vastaanottajia, joten siellä toimivien yritysten kannattaa olla tarkkoina. Aika hankala jatkaa kaupantekoa, jos kumppanin pää on pölkyllä.