Kestävää ostosretkeilyä

Ystävät pakkaavat muuttokuormia, moni on palaamassa Suomeen muutaman Tukholman vuoden jälkeen. Meiltäkin edelleen kysellään milloin aiomme palata, tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainakin vuoden vielä asumme täällä. Kun nuoremman peruskoulu on ohi, täytyy tehdä ratkaisu, jäädäkö edelleen kolmeksi seuraavaksi vuodeksi vai lähteä. Viime viikon ostosretkellä tuli mietittyä, mitä Ruotsin aikana hankittua tavaraa sitten aikoinaan lähtee mukaan omassa muuttokuormassamme.

Ruotsalaisten vaateketjujen ja IKEAn tavaroita ei mielestäni kannata ostaa Ruotsista. En ole varma kannattaako niitä ostaa muualtakaan, mutta niitä joka tapauksessa saa melkein mistä tahansa. Jos jotain vaatetta täältä vielä hankin, niin käyn ostamassa Naturkompanietin liikkeestä Fjällrävenin reisitaskuhousut, sellaista vahattavaa kangasta, kestävät varmaan niin kauan kuin minä jaksan retkeillä. Jos etsii parempaa käyttövaatetta, sellaiset ruotsalaiset merkit kuin Tiger of Sweden ja Filippa K. ovat aika laadukkaita ja trendikkäitä, lastenvaatteita voisin ostaa Polarn o Pyretistä, mutta mistään halpatavarasta ei ole kyse joten kannattaa tähdätä alennusmyynteihin.

Kun uuden kulutustavaran hankkiminen on maailmanlopun touhua, tuotteet on tehty ties missä ja miten, käyttöikä on lyhyt ja kierrätys vaikeaa, niin olen rauhoittanut omaa tuntoani hankkimalla jo kestävyytensä todistaneita käytettyjä tavaroita. Ruotsissa riittää vanhaa tavaraa, ihmisillä on ollut varaa tehdä hankintoja kotiinsa ja ne ovat myös säilyneet hyvin. Kun muun Euroopan maissa sekä tuotanto että kulutus toisen maailmansodan aikana notkahtivat pitkäksi aikaa samalla kun paljon omaisuutta tuhoitui, niin Ruotsissa selvittiin vähällä. Esimerkiksi voi ottaa vaikka vanhat astiat. Jos etsit vanhaa Arabiaa, joudut maksamaan moninkertaisia summia Rörstrandiin tai Gustavsbergiin verrattuna.

Myös Ruotsin teollisuuden historia näkyy tämän hetken käytetyn tavaran tarjonnassa ja hintatasossa. Metallin työstäminen ja valmistaminen käyttöesineiksi edustaa perinteistä ruotsalaista osaamista. Teräs- ja valurautatavaraa löytyy jokaisesta kuolinpesästä samoin kuin ainakin yksi parempi astiasto. Ruotsalaista lasia saa myös halvalla, tosin se ei aina miellytä suomalaiseen muotoiluun tottunutta silmää. Mutta kun pitää silmät auki kirpputoreilla ja vanhojen tavaroiden liikkeissä, niin joskus käy niin, että löytyy kaunis ja laadukas esine eikä maksa paljon.

Omia löytöjäni ovat olleet Rörstrandin Milano-astiasto, melkein käyttämättömänä tarjoiluastioineen ja kaatimineen, ja yhden ruusun maljakko Kosta Bodalta. Kävin myös viime viikon ostoskierroksellani Stadmissionin kirpputorilla tekemässä hankintoja mökille. Ostin tarjoiluastiaksi teräsvadin 20 kruunulla, ruotsalaista ruostumatonta terästä, vielä erittäin kauniisti muotoiltu. Samalla hankin teräksisiä kulhoja ja mittakannun, niitä on hyllyt täynnä kirpputoreilla ja maksavat tuskin mitään. Valurautaisen paistokasarin olen hankkinut aikaisemmin, ja varmaan vielä jotain ruotsalaista metallitavaraa löytyy joko uutena tai käytettynä.