Tänään oli taas asuntoyhdistyksen pihatalkoot, jotka pidetään syksyisin ja keväisin, ja joihin osallistuvat yleensä aina samat talon asukkaat. Meidän rappumme oli talkoissa samoin kuin syksyllä rapujuhlissa yliedustettuna, mikä johtunee siitä, ettemme ole ainakaan toistaiseksi joutuneet riitelemään mistään toistemme emmekä etenkään yhdistyksen hallituksen kanssa. Kadun varrella asuvat ovat kärsineet viime aikoina ullakkoasuntojen rakentamisesta ja nyt näyttää olevan kiistaa parvekkeiden rakentamiskustannusten jaosta muiden asukkaiden kanssa.
Olemme pikkuhiljaa opetelleet ruotsalaisten asuntomarkkinoiden toimintaa, aika yllättäviä eroja on löytynyt. En ole ollenkaan varma, olenko ymmärtänyt systeemin oikein, kirjoittelen nyt kuitenkin tähän mitä luulen oppineeni.
Ruotsalaiset asuntoyhdistykset eroavat suomalaisista taloyhtiöistä aika paljonkin. Vaikka asunnot maksavat paljon, asunto-oikeutta ei voi vapaasti vuokrata muille, vaan vuokraamiseen pitää olla syy ja yhdistyksen hallituksen lupa. Toisaalta asunto-yhdistyksen asunnot voivat olla sekä asunto-oikeusasuntoja että vuokra-oikeusasuntoja, niinkuin tässäkin asuntoyhdistyksessä.
Vuokraoikeuksia ei voi myöskään vapaasti vuokrailla eteenpäin ja vuokra-asunnoista on valtava pula, joten jos joku onnistuu saamaan ensikäden vuokraoikeuden, hän ei helposti luovuta sitä asuntoyhdistykselle uudelleen vuokrattavaksi, vaan vuokraa eteenpäin toisenkäden vuokraoikeutena. Joissain tilanteissa vuokraoikeusasunnon voi luvallisesti vuokrata eteenpäin, mutta jos siihen ei saa lupaa, jotkut vuokraavat pimeästi. Jotkut myös myyvät vuokraoikeuksia, niitä käytetään välirahana asunto-oikeusasuntoja ostettaessa ja kaikenlaista muutakin epämääräistä spekulaatiota tapahtuu vuokraoikeuksien ympärillä.
Pimeitä toisenkäden vuokraoikeuksia liikkuu jonkun verran Tukholman niukoilla vuokra-asuntomarkkinoilla, mutta niissä asukkaan asumisturva on olematon. Epäilen, että meilläkin samassa rapussa on yksi tällainen eteenpäin vuokrattu vuokraoikeusasunto. Ei nimeä ovessa, asukkaat eivät koskaan tule samaan hissiin eivätkä tervehdi saati ryhdy juttusille pihalla tavatessa. Eikä heitä koskaan näe asuntoyhdistyksen yhteisissä kokoontumisissa.
Asuntoyhdistyksen hallinnointi on täysin asukkaiden kontolla. Hallituksen puheenjohtajan ja tilitoimiston välistä puuttuu isännöitsijä, joka ammattimaisesti hoitaisi asuntoyhdistyksen juoksevia asioita. Onneksi tässä asuntoyhdistyksessä on pätevää ja toimeliasta väkeä hallituksessa. Jotain tapahtuu koko ajan, toteutetaan remontteja ja muutenkin pidetään huolta asumisympäristön viihtyisyydestä.
Vuokraoikeusasunnoista ei haluta luopua myöskään sen vuoksi, että Ruotsissa on muutettu viime vuosina vuokrataloja asuntoyhdistyksiksi, nykyinen hallitus aikoo saada jopa isojen siirtolaislähiöiden vuokrataloja muutettua asunto-oikeusasunnoiksi . Monet ovat saaneet reiluja myyntivoittoja viime vuosina myydessään entisen vuokra-asuntonsa asunto-oikeusasuntona eteenpäin. Tämäkin asuntoyhdistys on perustettu vasta vuonna 1999, joten monet naapurimme ovat näitä vuokraoikeutensa asunto-oikeuksiksi muuttaneita ruotsalaisen asumisloton voittajia. Näin vuokra-asuntoja on myös poistunut markkinoilta, eilisen Dagens Nyheterin mukaan muutos on ollut radikaali viimeisen 15 vuoden aikana.
Ruotsissa on esitetty myös suunnitelmia muualla euroopassa tavallisten asunto-osakeyhtiöiden lanseeraamisesta tännekin. Silloin yksityishenkilötkin voisivat omistaa vuokrattavia asuntoja, ja niin vuokra-asuntojen tarjonta lisääntyisi. Mikähän mahtaisi olla Suomen asuntotilanne, jos yksityishenkilöiden omistamat vuokra-asunnot poistuisivat markkinoilta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti