perjantai 27. huhtikuuta 2007

Kungsan


Edellinen talvi Tukholmassa oli rankka. Siksi kai minulle on jäänyt yhtenä miellyttävimmistä Tukholma-yllätyksistä mieleeen, kun viime vuoden toukokuussa, Timon päivänä, osuin vahingossa kirsikankukkasateeseen Kungsträdgårdeniin, tukholmalaisittain Kungsaniin. Tänä vuonna kevät on tullut aikaisemmin, kirsikkapuut ovat olleet jo pari viikkoa kukassa. Jos vain näihin aikoihin liikkuu Tukholmassa, kannattaa käydä ottamassa kesää vastaan kirsikkapuiden alla.

Kunsträdgårdenin sijaitsee Norrmalmin puolella kuninkaanlinnaa vastapäätä. Sen toisella puolella on perinteikäs ja hieno tavaratalo NK, jonka nykyhistoria tuntee Anna Lindhin murhapaikkana. Myös Kuninkaallinen ooppera on Kungsträdgårdenin äärellä. Vastakkaiselta puolelta Kungsania, jota myös Kaarle XII:n toriksi kutsutaan, Strandkajenista lähtevät saaristolaivat.

Kungsan on yhdenlainen olohuone, parhaimmillaan se on juuri nyt, kirsikkapuiden kukkiessa. Siellä istutaan suihkulähteen reunalla, syödään jäätelöä ja nautitaan kevään lämmöstä. Kungsanissa järjestetään ulkoilmakonsertteja ja erilaisia teemapäiviä. Ensimmäisen kerran kävimme siellä Ruotsin radion ulkoilmatapahtumassa. Talvisin Kungsaniin on jäädytetty luistinrata.

Aikaisemmin Kungsan on aivan oikeasti ollut kuninkaallinen puutarha, mutta nyt siellä ei kasva kuin puita kiveyksen välissä. Jos varsinaista puutarhaa haluaa mennä Tukholmassa katsomaan, niin silloin kannattaa suunnata Bergianska trädgårdeniin. Siellä voi kävellä hyvin hoidetussa rantapuistossa, ihastella puiston kasveja ja lopuksi juoda kahvit upeiden kasvihuonekasvien katveessa.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Harmi ettei ole edes risteylyä Tukholmaan ennen kuin syksyllä. Viime syksynä käveleskelin jossain isossa puistossa, mutta valitettavasti kartta puuttui. Isoja puutarhoja ja ihmisiä syömässä isolla aukealla?

-lea kirjoitti...

Kesällä Tukholma on kyllä parhaimmillaan, mutta syksytkin ovat varsin lämpimiä, ainakin Ouluun verrattuna. Ei tunne tätä kaupunkia kovin hyvin, monta puistoa on näkemättä, ja monelle paikalle ei ole nimeä.

Anonyymi kirjoitti...

Pohjoisen asukkaana en ole koskaan osunut mihinkään kirsikkapuiden kukkiessa. Viimeksi haaveilin niistä lukiessani Geishan muistelmia.

Lähdössä

Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...