Tähän sopii myös Sándor Reménykin runo:
Armo
Ensin itket,
Sitten rukoilet.
Sitten kiroilet.
Sitten jännität
voimasi rippeet viimeisilleen.
Tahdot, taivasta tavoittavalla tahdolla.
Sitten raukenet.
Ja jos selviät taas, alat kaiken alusta.
Viimeksi äsken, tylsäksi jähmettyneenä
sanoit itsellesi: Yksi lysti, turhaa kaikki,
synnin, kuoleman, sairauden,
jokapäiväisen kauhean surkeuden
vankilasta ei ole mitään, ei mitään pelastusta.
Silloin itsestään, aukeaa taivas
joka ei auennut kirouksista, ei rukouksista,
jota voima, tahto, epätoivo, katumus
turhaan piirittivät.
Silloin aukeaa itsestään taivas
ja yksi pieni tähti kävelee sinua vastaan
ja tulee niin lähelle, hymyilee niin kauniisti
että uskot: kouraasihan se putoaa.
Silloin, itsestään, pilvet hajoavat,
Silloin, itsestään, toivo virkoaa.
Ja uniesi puiden kaikilta kultaoksilta
noin vain, itsestään, kultaiset hedelmät putoavat.
Tämä i t s e s t ä ä n, tämä on armo.
Suom. Anna-Maija Raittila
Armo
Ensin itket,
Sitten rukoilet.
Sitten kiroilet.
Sitten jännität
voimasi rippeet viimeisilleen.
Tahdot, taivasta tavoittavalla tahdolla.
Sitten raukenet.
Ja jos selviät taas, alat kaiken alusta.
Viimeksi äsken, tylsäksi jähmettyneenä
sanoit itsellesi: Yksi lysti, turhaa kaikki,
synnin, kuoleman, sairauden,
jokapäiväisen kauhean surkeuden
vankilasta ei ole mitään, ei mitään pelastusta.
Silloin itsestään, aukeaa taivas
joka ei auennut kirouksista, ei rukouksista,
jota voima, tahto, epätoivo, katumus
turhaan piirittivät.
Silloin aukeaa itsestään taivas
ja yksi pieni tähti kävelee sinua vastaan
ja tulee niin lähelle, hymyilee niin kauniisti
että uskot: kouraasihan se putoaa.
Silloin, itsestään, pilvet hajoavat,
Silloin, itsestään, toivo virkoaa.
Ja uniesi puiden kaikilta kultaoksilta
noin vain, itsestään, kultaiset hedelmät putoavat.
Tämä i t s e s t ä ä n, tämä on armo.
Suom. Anna-Maija Raittila
8 kommenttia:
Sai armon, vaikka vaati.
Kaunis, upea väri.
Kuva sopii pääsiäiseen, minusta siinä jotenkin tunnustellaan armoa. Uskontoon sen kummemmin perehtymättömänä pääsiäinen on minusta pelottava ja kolkko kirkollinen pyhä. Onneksi sitä voi viettää myös lapsellisesti!
Kiitos kirjoituksistasi Via Dolorosa ja Langennut enkeli, kirjoitat mielenkiintoista asiaa.
Kiitos teille kaikille.
Katriina, pääsiäinen on pelottava ja kolkko, mutta sitten tulee se armo...
Lähdenpä tästä pääsiäisen viettoon.
Kaunis kuva. Tuli afrikkalainen meininki katsellessa.
Osuit oikeaan, sieltähän se kuva on. Etelä-Afrikasta, Krugerin kansallispuistosta.
Runo on vielä kuvaakin kauniimpi.
Niin, ollut tärkeä runo minulle. Laitanpa sen vielä ihan kokonaan näkyviin, ennen kuin oikeasti lähden pääsiäistä viettämään.
Lähetä kommentti