Eräässä lehtijutussa oli luetteloitu ruotsalaisista ruuista ruotsalaisimmat ja vakiintuneimmat. Listalla olivat lihapullat, linnapaisti, hernekeitto, paistetut silakat ja suolasilli, kaalikääryleet, tilliliha, raggmunkar (perunaletut, joita syödään siankyljen ja puolukkahillon kanssa), kroppkakor (lihatäytteinen perunapulla) ja vielä rimmad oxbringa (häränrintaa). Kaksi viimeistä ruokalajia minulta on jäänyt kokeilematta. Ihmeekseni hapansilakka ei ollut päässyt listalle.Mitä ruokaa mahtaa kuulua suomalaiseen ruokakaanoniin? - Ehdotan, että karjalanpaisti, maksalaatikko, tirripaisti, poronkäristys, läskisoosi ja sitten muutama ruoka ruotsalaisten listasta. Hernekeitto kuuluu molempien maiden ruokakulttuurin ytimeen, tosin täällä käytetään keltaisia eikä vihreitä herneitä. Meren antimien valmistus ruuaksi on Ruotsissa kehittynyttä, silakkapihvit ovat hyviä, eivät kuitenkaan vedä vertoja paistetuille muikuille. Kalasäilykkeiden valikoima kaupassa on mahtava, ja niissä ruotsalainen tapa yhdistää makeaa ja suolaista saa aikaan mainioita makuelämyksiä.
Vaikka Tukholma on täynnä etnoruokaa tarjoavia ravintoloita, aitoa vanhaa kotiruokaa, husmanskost, tarjoavia ravintoloitakin on vielä jäljellä. Kerran tilasin ruotsalaisia perunaohukaisia lounaaksi. Tuon annoksen rinnalla läskisoosi olisi ollut kevytateria. Perunaraastetta sisältävät letut oli paistettu runsaassa voissa, ohukaisten päälle oli nostettu paksut siankylkisiivut ja annoksen viereen oli lusikoitu reilusti erittäin makeaa puolukkahilloa. Pihvi wallenberg on kuulemma hyvää mutta valitettavan epäterveellistä sekin, siinä jauheliha höystetään kermalla ja munankeltuaisilla ja lopuksi pihvi vielä paistetaan rasvassa.
Tukholmassa on edullista syödä ravintolassa lounasta, sen sijaan illalla ulkona syöminen tulee helposti kalliiksi. Tarjontaa kyllä on, jatkuvasti avataan pieniä trendikkäitä ruokapaikkoja, joissa kunnianhimoisesti pyritään kulinarististen nautintojen tarjoamiseen asiakkaille. Vakiintuneiden ja nimekkäidenkin on pakko pysyä valppaina, koska Internet-aikaan sana hyvästä ja huonosta ravintolakokemuksesta kiirii nopeasti, ja asiakkailla on mitä valita. Ravintoloita myös pisteytetään eri lehdissä, viime viikolla DN jakoi Gulddraken-palkintoja omassa luokassaan parhaille ravintoloille.
Suomalaisena tulee kiinnittäneeksi huomiota mitä suomalaista näkyy ruotsalaisessa ravintolakulttuurissa. Ainakin suomalaisia nimiä. Ensinnäkin viime vuoden vuoden kokki Ruotsissa oli Tommy Myllymäki, joka haastatteluissa muisteli, miten mummo Suomessa valmisti herkkuja makeanveden kalasta. Eilisessä DN:n ruokaliitteessa oli kahden aukeaman juttu Nizzassa ravintolaa pitävästä Jouni Tormasesta (olisivatkohan ääkköset kadonneet jossain vaiheessa?). Jutun perusteella jo moni tilaa lippuja Nizzaan päästäkseen maistamaan Kuusamosta lähteneen Jounin tekemää terveellistä gourmet-ruokaa. Ensi viikonloppunalla Kungsträdgårdenissa esittäytyvät ravintolat ja muut ruuanlaittajat Smaka på Stockholm -tapahtumassa, jonka on perustanut Markus Saari. Kaiken huipuksi DN uutisoi, että suomalainen kala pelastaa hapansilakkasesongin, samalla perutaan aiemmat suomalaiskalastajia vastaan esitetyt syytökset silakan ryöstökalastuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti