Vuonna 1988 vietin Eurooppa-päivää Saksassa, menimme muiden suomalaisten harjoittelijoiden kanssa Eurooppa-juhlaan, jonka ohjelmanumeroista muistan ainakin ilotulitusmusiikin säestämän ilotulituksen. Yksi ryhmämme jäsen kuunteli juhlapuheita, hän kävi huikkaamassa muulle porukalle, että tuolla sanottiin, että Suomi on päättänyt liittyä Euroopan neuvostoon. Ohoh, mitäs tämä tarkoittaa? Seuraavana vuonna Eurooppa-päivänä, tosin silloin 5.5., Suomesta sitten tulikin virallisesti Euroopan neuvoston jäsen.
Koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan uutisten kestoaiheita oli Pohjois-Irlannin sota. Eilinen päivä antoi taas uskoa siihen, että rauhaankin voi päästä, alueen hallinto siirtyi Lontoosta paikallishallinnolle, jossa sodan osapuolet ovat molemmat edustettuina. Pohjois-Irlannin sodan ei olisi pitänyt olla mahdollinen, kristityt keskenään sotimassa melko hyvinvoivassa Euroopassa. Terroritekoja ja niille julmia vastatoimia, joita sitten Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuinkin selvitteli moneen otteeseen. Yksi merkittävä langettava päätös brittihallintoa vastaan oli poliisin käyttämien ns. viiden kuulustelutekniikan määritteleminen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi epäinhimilliseksi ja halventavaksi kohteluksi.
Venäjä liittyi Euroopan neuvostoon jo vuonna 1996. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on saanut käsiteltäväkseen lukuisia Tsetseniaan sotaan liittyviä kanteita, ja langettavia päätöksiä Venäjää vastaan on annettu. Euroopan maissa Venäjän kansalaisille on myönnetty turvapaikkoja. Venäjän liittyessä Euroopan neuvostoon uskottiin, että näin Venäjä saadaan mukaan yhteiselle eurooppalaiselle arvopohjalle pohjautuvaan ihmisoikeuskehitykseen. Jotkut ihmisoikeusjärjestöt tosin vastustivat liittymistä, heidän mielestään Euroopan neuvoston olisi pitänyt vaatia Venäjältä tiukemmin liittymisehtojen täyttämistä, Venäjä ei ollut kypsä Euroopan neuvoston jäseneksi.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus heikentyy, jos siihen liittyneet maat eivät ryhdy toimenpiteisiin langettavan päätöksen saatuaan. Voisikohan Euroopan neuvosto ottaa ainakin hieman kunniaa itselleen Pohjois-Irlannin rauhasta? Kun ihmisiä, vaikkakin vihollisia, aletaan konfliktissakin kohdella ihmisinä, terroritekoihin ajavan silmittömän raivon kasvualusta pienenee.
Jos Euroopan neuvostoon liittymisestä kuulin Saksassa, niin Euroopan unioniin liittymisen totesin vieläkin mieleenpainuvammassa paikassa. Vuonna 1992 helmikuun lopulla katsoin uutisia antureihin kytkettynä Mikkelin keskussairaalassa. Samana päivänä, keskellä syvintä lamaa Esko Ahon hallitus oli antanut selonteon Euroopan unioniin liittymisestä. Myöhemmin illalla syntyi pieni poika, tosieurooppalainen suomalainen. Kuuntelimme asian kunniaksi sairaalan kuulokkeilla hieman eurooppalaista musiikkia, Deutsche Requiemia. Tuota ensimmäistä musiikkikokemusta ei kuitenkaan voitane syyttää siitä, että edelleen meillä kuunnellaan raskasta musiikkia, nyt Metallicaa. Nimipäiväänsä lapsi viettää tänään, Eurooppa-päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti