maanantai 12. maaliskuuta 2007

Eksyksissä Ruotsissa


Marabou - Ruotsin kansallislintu?

Muutto uuteen kulttuuriin mullistaa elämän. Sanomisiani, käytöstäni, pukeutumistani mitataan uuden ympäristön arvostusten mukaan. Toimin aivan kuin ennen, saan kuitenkin uudenlaisia reaktioita vastaani. Ulkonäköni ei poikkea ruotsalaisesta ja kielitaitoni on sen verran hyvä, että minun usein oletetaan olleen vuotta pitempään täällä. Vaikka pystynkin hoitamaan asiani täällä, minun ja tämän kulttuurin välillä on jokin sumuinen vyöhyke, joka haittaa suunnistamistani.

Jos ruotsalainen kulttuuri ei vastaa omia kuvitelmiani siitä, en minäkään vastaa tyypillistä ruotsinsuomalaista. Suurin osa Ruotsin lähes 500 000 suomalaistaustaisesta on saapunut suuren muuttoaallon mukana 1960-luvulla. Tämän hetken muuttoaalto Suomesta Ruotsiin on suureksi osaksi seurausta viime vuosina tapahtuneista yritysostoista. Monet firmat hoitavat koko pohjoismaista markkina-aluettaan Ruotsista käsin, minkä vuoksi näihin aluekonttoreihin jatkuvasti haetaan suomea, norjaa ja tanskaa taitavia työntekijöitä. Kun näitä ammatti-ihmisiä muuttaa Ruotsiin, mukana seuraa myös perheenjäseniä.

Suomalaisten muuttovirta Ruotsiin on jatkunut satoja vuosia, välillä tänne löi suuria aaltoja, nyt muuttoliike valuu pieninä puroina. Äitini oli 16-vuotiaana kesätöissä tiskaamassa Grand Hotellissa ja keittiöapulaisena pensionaatissa. Seuraavalla kerralla, kun hän tulee tervehtimään tyttärensä perhettä Tukholmaan, vien hänet suositulle brunssille Grand Hotelliin. Hänen matkansa Ruotsiin 1950-luvulla oli tyypillinen sille ajalle, minä olen tehnyt omalle ajalleni tyypillisen muuton.

Ruotsiin muutossa ei ole mitään eksoottista, suomen kieltä kuulee kaupungilla vähän väliä ja lähes kaikki kauppojen ruokapakkauksetkin ovat täysin samanlaisia Suomessa ja Ruotsissa. Täällä ei ole muuttoa pehmentävää suomalaisyhteisöä, joka ottaisi uuden tulokkaan vastaan, vaan valtava suomalaisvähemmistö, jonka olemassaoloa on vaikea edes nähdä, saati löytää siitä oma paikkansa.

Nettisivuilla ja muutto-oppaissa selvitetään Ruotsiin muuttamisen byrokratiaa, mutta miten sopeutua suomalaisena ruotsiin, löytää omat sosiaaliset verkostonsa ja luoda oma taustansa tänne, kerrotaanko siitä missään? Katsoin eilen uusinnan Inhimillisestä tekijästä, jossa miehensä perässä ulkomaille muuttaneet vaimot pohtivat asemaansa, taustana oli Annika Oksasen väitöskirja. Kun puoliso muuttaa työn vuoksi, hänellä on valmiina työyhteisö ja sitä kautta sosiaalinen verkosto. Mukana seuraava puoliso joutuu luomaan oman verkostonsa tyhjästä ja lisäksi sopeutumaan uuteen rooliin yhteiskunnassa. Aina silloin tällöin tapaan ruotsalaisia kollegoita siltä ajalta, kun oli töissä Suomessa. Minulta ei kysytä miten saan ajan kulumaan, mutta joskus on vaikea vastata kysymykseen ”Mitä työtä sinä nyt teet?”

Ei kommentteja:

Lähdössä

Grenoble syyskuussa Nyt ei vaan ehdi kirjoittaa, Tai ehtii kyllä, to do -listoja ja tekstiviestejä. Ei ehdi ajatella, vaikka päässä sur...