Kielenhuoltoa

Skål ruotsinsuomalaisen peruskoulun päätteeksi

Eilen ensimmäistä kertaa kuulin keskusteltavan suomen kielellä läheisen kuntosalin pukuhuoneessa. Tosin ei siellä kuule muunkaan kielistä keskustelua. Olen ihmetellyt, että niin harvat käyvät salilla ystäviensä kanssa, ovatko ruotsalaiset sittenkin aika yksinäisiä? Sitä vastaan taas puhuu jatkuvasti ympärillä kuuluva, joskus aika kovaääninen kännykkään puhuminen. Joko joillakin on heikko luottamus televerkkoon äänen siirtäjänä, tai sitten heillä on sama taipumus kuin minulla, eli kun puhekumppanin ääni kuuluu taustamelun vuoksi huonosti, ryhtyy varmuuden vuoksi huutamaan takaisin.

Vastatessani omaan kännykkääni suomalaiset rouvat eivät voineet olla kuulematta, että minäkin puhun suomea. Mitä siitä seurasi? He katsoivat minua ystävällisesti. Näitä tilanteita tapahtuu jatkuvasti, tunnistamme kyllä oman heimomme jäsenet, mutta koska meitä on niin paljon, lähempi tuttavuuden teko saa jäädä.

Muutaman kerran kaupoissa aluksi ruotsia puhuneet myyjät ovat vaihtaneet Suomen kieleen, kun ovat kuulleet meidän puhuvan sujuvasti suomea ja takellellen ruotsia. Farkkuliikkeen myyjäpoika alkoi harmitella, kuinka hän ei osaa suomea, vaikka hän on kyllä ihan suomalainen. Aika usein asioidessaan ajattelee, että tuo varmaan osaisi suomea paremmin kuin Hötorgin hedelmänmyyjät, mutta harjoitellaan nyt sitten ruotsia. Terveysasemilla, sairaaloissa, vakuutuskassassa ja monessa muussa asiakaspalvelupisteessä henkilökuntaluettelossa löytyy kyllä suomalaisia nimiä, mutta suomenkielistä palvelua ei ole virallisesti tarjolla.

Suomen kielen asema Ruotsissa on ruosupiirien jatkuva puheenaihe. Kun ilotulitusrakettien paukuttelu ei ollut loppunut vielä tammikuun lopussakaan, annettiin Landskronassa määräys, että koulussa saa puhua vain ruotsia. Kielikiellon herättämän julkisen reaktion jälkeen ohjetta lievennettiin sallimalla vieraiden kielten puhuminen välitunnilla. Vaikka Landskronassa ei liene ollut kyse suomen kielen käytön rajoittamisesta, asiaa ei voinut olla ajattelematta suomalaisten kannalta. Mikael Niemen romaaniin perustuvassa elokuvassa Populäärimusiikkia Vittulanjängällä opettaja alistaa suomenkielistä lasta puhumaan ruotsia kun tämä on Ruotsi. Rankka kohtaus.

Jossain esitettiin ajatus suomalaisten houkuttelusta Ruotsista takaisin vanhaan kotimaahan paikkaamaan uhkaavaa työvoimapulaa. Toisen polven siirtolaisia ajatellen tässä vaiheessa voisi olla viisasta satsata ruotsinsuomalaisten kotikielen opetuksen tukemiseen. Suomea kotikielenä opettavat ottaisivat varmaan tuen vastaan. Esimerkiksi suomen kotikielen oppikirjoja ei ole räätälöity täkäläisen kouluopetuksen tarpeisiin. Suomalaiset äidinkielen kirjat ovat liian vaikeita vieraskielisessä ympäristössä eläville, suomea vieraana kielenä opiskeleville tarkoitetut oppikirjat ovat taas liian helppoja.