Taas meitä epäillään

Maahanmuuttajien aiheuttamaa yhteiskunnallista uhkaa voi myös torjua rakentamalla jalkojen desinfiointialtaita rajaseuduille, jotteivat taudit leviäisi. Tällainen löytyi Mosambikin ja Etelä-Afrikan välisen rajan tienoilta, ei kuitenkaan enää käytössä.

Tänään Dagens Nyheter kirjoitti, kuinka helppoa on saada Ruotsissa väärä passi. Tätä olen epäillytkin, koska henkilöllisyyskortin myöntämismenettely suorastaan suosii vilpillistä toimintaa. Moni rehellinen ihminen ei sitä helposti saa, tai ainakin monen täytyy turvautua pieneen vilunkiin. Minunkin olisi pitänyt pyytää tuikituntematonta naapuria tulemaan Svensk Kassaserviceen todistamaan, että tuntee minut hyvin ja olen juuri passikuvani esittämä henkilö. Kaikkihan ovat kokeneet sen, että passikuva esittää jotain huomattavasti vanhempaa ja rumempaa henkilöä, joten en ottanut sitä riskiä, että uudet naapurini alkavat epäillä minua huijariksi.

-Kun onnistuu järjestämään ID-kortin, on vaikka kuinka helppoa saada poliisi myöntämään passi, sanoo DN:n juttuun haastateltu Ali, joka istuu vankilassa. (Hassua, ettei asiasta puhumaan löydetty ketään vielä vapaalla jalalla olevaa.)

ID-kortin saamiseen Ruotsissa tarvitaan nykyisin sukulainen, joka todistaa, että kuva esittää tätä tiettyä henkilöä. Olen miettinyt, onko viranomaisella edes valtaa olla myöntämättä ID-korttia, jos joku sukulainen todistaa Björnin olevan kuvan esittämä Kalle. Eihän minunkaan passini eikä ajokorttini todistanut minun olevan minä, virkailija ei suostunut edes katsomaan passiani, mutta kun uusi ystäväni tuli paikalle, henkilöllisyyteni uskottiin heti. Viranomaisilla ei tunnu olevan velvollisuutta käyttää omia tarkistusmenetelmiään eikä heitä ei ole siihen liioin koulutettu. En tiedä, onko heillä edes oikeutta kieltäytyä ID-kortin myöntämisestä, jos he eivät ole täysin varmoja, että heitä erehdytetään.

Olen joskus ollut sellaisessa tilanteessa, että kaikki kolme ympärilläni istuvaa intialaista ovat olleet ensinäkemältä niin saman näköisiä, etteivät passikuvatkaan voi erota merkittävästi toisistaan. Heidän olisi helppo hankkia Ruotsin passit samalle henkilöllisyydelle, tarvitaan vain Ruotsin henkilönumero ja ID-kortti, jonka saa jonkun sukulaisen avulla.

Uutisissakin oli tiistaina aiheena ID-kortin saamisen vaikeutuminen. Svensk Kassaservicestä joku pahoitteli, jos menettely haittaa rehellisiäkin ihmisiä. He eivät kuitenkaan voi ottaa riskiä, että ID-kortti myönnettäisiin väärin perustein. Siksi tarvitaan sukulainen todistamaan henkilöllisyys.

Logiikka ontuu. Se, että maahanmuuttajalla on sukulaisia Ruotsissa, ei tee hänestä rehellistä. Nykyinen menettely, jossa yksityishenkilöt todistavat yksityishenkilöille ihmisten henkilöllisyyksiä virallisia asiakirjoja varten, joiden perusteella viranomaiset myöntävät sitten passeja ja tekevät rekisterimerkintöjä, heikentää viranomaistoiminnan luotettavuutta. Eikö viranomaisten pitäisi käyttää osaamistaan ja tekniikkaansa sen varmistamiseen, että viralliset rekisterit sisältävät luotettavaa tietoa?

Eiköhän tämäkin uutinen väärän passin saamisen helppoudesta johda taas johonkin uuteen tiukennukseen. Ennustaisin, että tämän jälkeen ID-kortteja ei enää ylipäätänsä myönnetä muille kuin Ruotsissa syntyneille Ruotsin kansalaisille. Sitten saataisiin taas lisää paperittomia ihmisiä, ja siitähän on paljon esimerkkejä maailmalla, että mitä enemmän maassa on henkilöllisyyspaperittomia, epämääräisellä statuksella oleskelevia asukkaita, sitä helpompi siellä on oleskella ilman papereita. Syntyy pimeän työn, rahan ja palvelujen verkosto, lääkärinvastaanottoja yksityisasunnoissa sivukujilla, apteekkeja porttikongeissa. Oleskelulupaa ei kannata hakea, kun siitä ei ole mitään hyötyä, vaan voi joutua karkotetuksi kotimaahansa.

Nykyinen lentoliikenteen turvallisuustarkastusten käytäntö on osuva esimerkki verkosta, joka ei päästä läpi hyttystä mutta elefantin kuitenkin. Samaan aikaan kun eri puolilla maailmaa turvatarkastuksissa vaihdellaan seitsemän desin muovipusseja puolen litran pusseihin ja mummojen tekemiä leivonnaisia heitellään roskiin vaarallisena nesteenä, ja jokainen lentomatkustaja on potentiaalinen terroristi, ne oikeat terroristit kehittävät jo seuraavaa juontaan. Jos halutaan estää väärinkäytöksiä, pitäisi keskittyä väärinkäyttäjiin, mikä siinä on niin vaikeata?